Pian on aika katsoa onko loppuvuoden sijoitusstrategia kunnossa

Alkanut vuosi markkinoilla on ollut jo hyvä, muttei kuitenkaan erinomainen.

Kotimaisten osakkeiden parinkymmenen prosentin tuotto vuoden alusta on vasta lähellä mediaanituottoa viimeisten 20 vuoden ajalta. Maailman osakeindeksin tuotto jää mediaanin alle. Euron heikkeneminen viime vuodesta parantaa kuitenkin euromääräistä tuottoa. Valuuttakurssimuutoksen vaikutus tuottoihin on ollut poikkeuksellisen merkittävä. Pitkissä korkosijoituksissa viime vuosi oli mahtava. Tämän vuoden tuotto on nykytasoilla silti alle mediaanituoton.

40/60 –salkun (20 % kotimaisia osakkeita, 20 % kansainvälisiä osakkeita ja 60 % euroalueen valtionlainoja) tuotto tänä vuonna lähentelee jo kymmentä prosenttia. Hyvä luku – juuri ja juuri mediaanissa.

Vaikka monia kutkuttaa kotiuttaa voittoja ja painua piiloon, on vielä matkaa erinomaisiin tuottoihin. Kotimaisten osakkeiden yläkvarttiili on 30 % ja kansainvälisten 20 %. Vasta sitä suuremmat tuotot alkavat olla poikkeuksellisia.

Valuuttamarkkinoilla kurssimuutos sen sijaan on ollut poikkeuksellista, joskaan ei äärimmäistä. Eurodollarin ala- ja yläkvarttiilit ovat -9 % ja +7 %. Valtionobligaatioissa ne ovat -2,5 % ja +13,2 %.

Valtionlainoissa mediaanituotto 5,4 % on kuitenkin jo lähellä. Sitä parempiin tuottoihin on kuitenkin vaikea uskoa korkotason saavutettua nollatason.

Alkuvuoden tuotto voidaan menettää

Yksinkertaisella riskianalyysillä voidaan arvioida, paljonko saavutetusta tuotosta voidaan menettää. 40 % osakepainolla vaikuttaa 10 %:n osakekurssien lasku -4 % salkun arvoon. Vastaavasti 60 % korkopainolla vaikuttaa 0,20 prosenttiyksikön korkotason nousu -1,2 % salkun arvoon jos korkosijoitusten duraatio on 6 vuotta. Salkunarvonmuutos nykyhetkestä on näiden yhdistelmällä -5,2 prosenttia.

Koko alkuvuonna saavutettu tuotto menetetään jos osakkeet laskevat yli 20 % ja korkotaso nousee enemmän kuin 0,5 prosenttiyksikköä. Pitkien korkojen suojaava vaikutus taitaa jäädä aiempaa vähäisemmäksi. Tyypillisestä vastakkaisesta korrelaatiosta ei tällä kertaa ole takeita.

Onko suojautumiseen syytä?

Positiivinen skenaario kuluvalle vuodelle näyttää toteutuvan.  Keskuspankkien rahapolitiikalla, G20-maiden elvytysohjelmilla, raaka-aineiden hintojen sekä pitkien korkojen laskulla on merkittävä positiivinen vaikutus talousnäkymiin tänä vuonna.

Teollisuusmaiden taloudet ovat hyvässä vauhdissa Euroopan ja Japanin kiihdyttäessä vauhtiaan matalilta lähtötasoiltaan. USA:ssa tahti on hidastunut, mutta vertailutasot ovat olleet varsin korkealla. Suuret kehittyvien maiden taloudet, kuten Venäjä ja Brasilia ovat todennäköisesti taantumassa, Kiinankin vauhti on hidastumassa. Nopeasti vahvistunut dollari rasittaa monien kehittyvien maiden näkymiä.

Markkinoiden mielialat ovatkin olleet optimistisia ja korkotason painuminen jopa negatiiviseksi on ajanut sijoitusvirtoja riskillisempiin kohteisiin.

Moni pelkää, etteivät asiat tämän paremmin voi mennä. Lisäksi uhkakuvia on edelleen. Onko raaka-aineiden hintojen laskun vaikutus loppujen lopuksi yksiselitteisen positiivinen maailmantalouteen? Mihin valuuttasota johtaa? Mitkä ovat Yhdysvaltojen keskuspankin rahapolitiikan kiristymisen vaikutukset? Miten Venäjä pääsee umpikujasta? Miten käy Kreikan? Millainen vaikutus Kreikan tilanteella ja ratkaisuilla on muiden kriisimaiden politiikkaan ja esimerkiksi Espanjan sisäpolitiikkaan?

Voi jopa olla hyvä, että on huolenaiheita. Kuplan merkit ovat ilmeisiä silloin kun markkinoilla ollaan huumassa ja kaikki uskovat samaan asiaan. Nyt niin ei selvästikään ole.

Tomas Hildebrandt 

Kirjoittaja on Evli Pankin markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja

EVLI PANKKI OYJ 

Evli on sijoittamiseen erikoistunut pankki, joka auttaa yksityishenkilöitä, yrittäjiä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli tarjoaa varallisuudenhoitoa, osake- ja johdannaisvälitystä, sijoitustutkimusta ja corporate finance -palveluja.

Vuonna 1985 perustettu Evli on koko toimintansa ajan ollut edelläkävijä nopeasti kehittyvillä pääomamarkkinoilla. Toiminnan perustana on Evlin henkilöstön vahva ammattitaito ja kokemuksen tuoma kyky löytää asiakkaille lisäarvoa tuovia ratkaisuja. Evlin tavoitteena on rakentaa pitkäaikaisia ja luottamuksellisia asiakassuhteita.

Evlin päämarkkina-alue on Itämeren ympäristö ja sen palveluksessa työskentelee noin 240 henkilöä. Evli-konsernin oma pääoma on 52,2 miljoonaa euroa ja BIS-vakavaraisuussuhde 15,2 %. Hallinnoitu asiakasvarallisuus on nettomääräisenä noin 6,3 miljardia euroa (31.12.2014).   

www.evli.com