Minna Leisvuori, Elite Alfred Berg
Varainhoitajan blogi

15.5.2018 — Minna Leisvuori, Elite Alfred Berg


Vastuullisuus ja sijoittaminen – määritelmistä, ...

Vastuullisuus ja sijoittaminen – määritelmistä, mittaamisesta ja merkityksestä

Viranomaiset, erilaiset foorumit ja vapaaehtoiset työryhmät, kuten YK:n vastuullisen sijoittamisen puolestapuhuja PRI, ovat jo hyvän aikaa työskennelleet päivittääkseen instituutiosijoittajan varainhoidollisen vastuun viitekehystä. Sijoittajien toivotaan ottavan nykyistä paremmin huomioon, paitsi pitkän ajan näkökulmaan, reaalitalouteen ja ilmaston muutokseen liittyvät riskit, myös ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnolliset riskit (ESG-riskit) ja niiden positiiviset vaikutukset ja mahdollisuudet. Vaikka työ on kesken, voidaan pitää melko varmana, että tulevaisuus tuo enemmän velvollisuuksia sijoittajille ja varainhoitajille. Euroopan komissio haluaa vauhdittaa[1] kasvihuonepäästöjen leikkauksia sekä, osana pääomamarkkinoiden kehittämistä, laajentaa kasvuyhtiöiden ja talouskasvun rahoituspohjaa ja tuoda rahoitusmarkkinoita lähemmäs yhteiskunnan arvomaailmaa.

Tähän asti ESG-näkökulmien huomioiminen sijoituksia koskevassa päätöksenteossa on perustunut pääosin vapaaehtoisuuteen ja joissain maissa myös kansalliseen lainsäädäntöön. Euroopan alueella on lukemattomia eri tapoja, miten esimerkiksi eläkesäätiöt ja työeläkeyhtiöt sijoittavat vastuullisuusperiaatteet huomioiden – riippuen muun muassa kansallisista perinteistä, sijoitettavan varallisuuden määrästä ja tavoitetasosta sekä siitä, mitä vastuullisuuden huomioiminen kussakin organisaatiossa tarkoittaa ja minkälaisia resursseja on käytettävissä.

Euroopan komissio on ehdottanut tuoreessa manifestissaan muun muassa yhteisen kielen, ESG-taksonomian, luomista sijoitustoimintaan. Ehdotus on kerännyt kommentteja puolesta ja vastaan. Äärimmillään taksonomian määrittely nähdään mahdottomana tehtävänä, kun taas osa kantaa huolta siitä, että pakollinen ja yhdenmukainen ESG-näkökulmien huomioiminen voisi johtaa tekniseen soveltamiseen ja toimia siten tarkoitustaan vastaan. Merkittävä osa varainhoitajista ja sijoittajista ei kuitenkaan tällä hetkellä huomioi vastuullisuusnäkökulmia päätöksenteossaan mitenkään. Vaikka tähän on monia syitä, BNP Paribaksen vuonna 2017 tekemän tutkimuksen[2] yksi tärkeimmistä huomioista (38 % vastaajista) oli juuri kyvyttömyys määritellä ESG:tä. Viidennes ilmoitti jättävänsä ESG-näkökulmat huomioimatta, ja heistä 43 % ilmoitti olevansa haluton muuttamaan näkökulmaansa. Tämä viittaa siihen, että joidenkin skeptikoiden päätä on vaikeaa vapaaehtoisesti kääntää ja että tarvetta yhteisen kielen luomiselle löytyy.

Onko vastuullisuustyössään vasta alkumetreillä olevan sijoittajan mahdotonta määrittää itselleen soveltuvat ESG-kriteerit? Väitän, että ei, vaikka pelkästään EU-alueella on lukemattomia sijoittajia ja varainhoitajia, joista jokaisella on omat periaatteensa ja omat arvopohjansa. Yksi hyvä lähtökohta vastuulliseen sijoittamiseen ovat vastuullisen sijoittamisen eurooppalaisen kattojärjestön Eurosifin luomat määritelmät. Näistä määritelmistä ja niiden soveltamisesta voisi kirjoittaa monta artikkelia, mutta seuraavassa esittelen muutaman väärinkäsityksiä aiheuttavan termin.

ESG-näkökulmat voidaan huomioida sijoitustoiminnassa monella tavalla, eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Keskiössä ESG-näkökulmien integroimisessa investointiprosessiin on sijoituskohteina olevien yritysten käyttäytymisen ja toiminnan analysointi ja sitä kautta pyrkimys vähentää ESG-tekijöihin liittyviä maine-, operatiivisia ja taloudellisia riskejä, sillä niiden odotetaan vaikuttavan sijoituksen tuotto- ja riskiprofiiliin pitkällä aikavälillä. Vastoin yleistä käsitystä, ESG-näkökulmat integroiva sijoittaminen ei pyri poissulkemaan tai sisällyttämään tiettyjä yrityksiä tai toimialoja, vaan tarkoituksena on rikastaa päätöksentekokriteereitä.

ESG-näkökulmat integroiva sijoittaminen ei siis ole ensisijaisesti arvoihin perustuvaa, vaan itse asiassa melko arvoneutraalia. Esimerkiksi öljyn rajaaminen sijoitusuniversumin ulkopuolelle voi perustua siihen, että fossiilisiin polttoaineisiin sijoittaminen katsotaan liian riskipitoiseksi johtuen öljyvarantojen hyödynnettävyyteen liittyvistä riskeistä ilmastonmuutoksen edetessä verrattuna näiden sijoituskohteiden tämänhetkiseen valuaatioon. Sijoitusuniversumista pyritään löytämään yritykset, joiden liiketoimintamalli on kestävä ja joilla on toimialansa paras kyky ennakoida ja johtaa ei-taloudellisia liiketoimintariskejä. ESG-näkökulmien integroiminen investointiprosessiin voidaankin nähdä vastapainona lyhytnäköisyydelle.

Vaikuttavuussijoittamisella puolestaan tarkoitetaan sellaisia sijoituksia projekteihin, yrityksiin, organisaatioihin ja rahastoihin, joiden tavoitteena on saavuttaa ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia taloudellisten tuottojen lisäksi. Tähän sekoittuu usein kolmas termi, ESG-strategia jossa sijoituksia tehdään kestävyysteeman mukaisesti. Tämä ESG-strategia keskittyy vaikuttamaan ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiin valitsemalla sijoitusuniversumista yhtiöitä, jotka tuotteidensa tai palveluidensa kautta luovat positiivista nettovaikutusta. Molemmat strategiat pyrkivät löytämään ratkaisuja toistaiseksi tyydyttymättömiin tarpeisiin ja käyttävät lähtökohtanaan kasvavassa määrin YK:n jäsenmaiden yhdessä sopimaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa identifioidakseen asiat – ja sijoituskohteet – joihin tulisi käydä käsiksi. Tämä myös Agenda 2030 -nimellä tunnettu toimintaohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta. Toimintaohjelma sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta (sustainable development goals, SDGs), joilla on yhteensä 169 alatavoitetta.

Kestävyysteemaisen sijoittamisen keskeinen ajuri on tietoisuus siitä, että yrityksillä, jotka tuovat ratkaisuja yhteiskunnan tyydyttymättömiin tarpeisiin, on rakenteellinen ja pitkäaikainen kasvupolku sekä taloudellista rooliaan laajempi hyöty yhteiskunnalle. Kestävyysteemaista sijoittamista tai vaikuttavuussijoittamista ei tule kuitenkaan sekoittaa hyväntekeväisyyteen, sillä molemmat vastuullisen sijoittamisen strategiat ovat keskittyneet maksimoimaan sekä vaikutuksen että taloudellisen tuoton sijoittajilleen.

Summa summarum, mitä vastuullisuustyötä aloittelevan sijoittajan pitäisi tällä hetkellä ajatella ESG-tekijöistä? Vastuullisuustietoa on saatavilla omaisuusluokasta riippuen sekä riskien että mahdollisuuksien näkökulmasta jo melko paljon. Suurempi haaste onkin usein saatavilla olevan tiedon laadun ja olennaisuuden arviointi päätöksenteon näkökulmasta. Niin lainsäätäjät kuin itse toimiala yrittävät auttaa sijoittajia määrittämällä standardeja, mutta mielestäni yhtä keskeistä on siirtyä uskomuspohjalta faktoihin ja tässä varainhoitajilla on suuri rooli. He luovat linkin ESG-tekijöiden huomioimisen ja sijoitusten tuottojen välille. Kannustankin sijoittajia kääntymään varainhoitajiensa puoleen ja pyytämään heiltä selvitystä ESG-tekijöiden huomioimisesta sijoituksissa sekä tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Minna Leisvuori

Johtaja, globaalit tuotteet, vastuullinen sijoittaminen ja rahastovälitys

Elite Alfred Berg

[1] Final report of the High-Level Expet Group on Sustainable Finance. Euroopan Komissio  https://ec.europa.eu/info/publications/180131-sustainable-finance-repor…

[2] Great Expectations for ESG. What’s next for asset owders and managers? BNP Paribas ESG Global Survey 2017 http://securities.bnpparibas.com/files/live/sites/web/files/private/sur…

Varainhoitajan blogi

12.1.2018
Tomas Hildebrandt, Evli Pankki Oyj
Korkojen nousua odotetaan kuin kuuta nousevaa
21.9.2017
Tomas Hildebrandt, EVLI PANKKI OYJ
Velkaraha maistuu
26.6.2017
Magnus Backström, Elite Varainhoito
Aktiivinen vai passiivinen salkunhoito?
31.3.2017
Tomas Hildebrandt, EVLI PANKKI OYJ
Antaa hyvien aikojen jatkua!

ESY:n koulutustilaisuudet

Eläkesäätiöyhdistys tarjoaa koulutusta jäsenlaitostensa henkilökunnalle ja toimielimille. Yhdistys järjestää tarvittaessa myös eläkelaitoskohtaisia koulutustilaisuuksia ja antaa luennoitsija-apua. Lue lisää koulutuksistamme.

ESY:n koulutukset

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry
Kalevankatu 13, 3 krs.
00100 Helsinki

Puhelin (09) 6877 440
Faksi (09) 6877 4440
Sähköpostiosoitteet

EläketurvakeskusTELATyöeläke.fiPensions Europe

Lähetä palautetta   /   Kirjaudu jäsensivuille   /   Hallitus   /   Copyright © Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Kotisivut: Sivumestari