Parempaa tuottoa sijoituksille – lisää rahaa eläkejärjestelmään

Allan Paldanius Eläketurvakeskuksesta kertoi Sijoituspäivässä, kuinka sijoitusten sääntelyä muuttamalla voitaisiin parantaa eläkejärjestelmän tuottoja.
 

Lokakuisessa Savoyn Sijoituspäivässä luotiin katsaus sijoitusmarkkinoiden yleiseen tilanteeseen. Suomen hallitus haluaa eläkejärjestelmästä lisää tuottoja julkisen talouden vahvistamiseksi.

Suomen hallitus on linjannut ohjelmassaan, että työeläkejärjestelmää kehittämällä pyritään vahvistamaan julkista taloutta noin miljardilla eurolla, mikä vastaa 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet työeläkejärjestelmän uudistamiseen työryhmän, joka kertoo toimenpide-ehdotuksistaan 31.1.2025 mennessä. Työryhmän asiantuntijajäsenenä toimiva Allan Paldanius Eläketurvakeskuksesta kertoi Sijoituspäivässä, millaisin toimin työeläkemaksujen korotuspaineita voitaisiin hillittyä. Sijoitustuottojen kohentamisen selvittely käynnistettiin jo vuonna 2019.

– Esiselvityksessä pohdittiin muun muassa sitä, voitaisiinko OLV-sääntöä (osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu) muuttaa siten, että täydennyskertoimen muutoksen kanssa aikaan saatu kokonaisuus
mahdollistaisi sijoituksissa 60–65 prosentin osakepainon. OLVin laskentapohjaa voitaisiin myös laajentaa käsittämään kehittyneiden markkinoiden lisäksi kehittyvät markkinat, Paldanius kertoo.

Vuonna 2022 tuli voimaan muutos, jolla sallittiin negatiivinen täydennyskerroin heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa. Tällä varmistetaan, ettei epäedullisia sijoituksia tarvitse realisoida heikossa markkinatilanteessa.

– Muutos parantaa eläkelaitosten riskinkantokykyä ja välillisesti myös riskinottokykyä. Heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa tehtäisiin nykyistä pienempiä täydennyksiä vanhuuseläkerahastoihin
tai voitaisiin ääritilanteessa jopa pienentää rahastoja. Mahdollinen rahastojen pieneneminen olisi kuitenkin väliaikaista, sillä pidemmällä aikavälillä muutos johtaisi todennäköisesti suurempiin sijoitustuottoihin ja suurempiin vanhuuseläkerahastoihin, Paldanius näkee.

– Vuonna 2022 tehtyjen pitkän tähtäimen laskelmien perusteella osakepainon nostaminen eläkesijoitussalkussa kymmenellä prosenttiyksiköllä kasvattaisi tuotto-odotusta noin 0,3 prosenttiyksikköä. Tämä riittäisi poistamaan vuosi sitten tehdyssä pitkän aikavälin arviolaskelmassa olevan TyEL-maksun korotuspaineen. On kuitenkin muistettava, että samalla otettaisiin suurempaa sijoitusriskiä.

Paldanius muistuttaa, että moni asia on muuttunut vuoden 2019 tilanteesta. Vaikka sijoitustuotot ovat viime vuosina olleet hyvät, ovat eläkemaksujen nostopaineet edelleen olemassa.

– Sijoitustuottojen jälkeen suurin tuleviin eläkemaksuihin vaikuttava asia on syntyvyyden ja maahanmuuton kehittyminen. Vuonna 2015 tehdyn eläkesopimuksen laskelmissa naisten kokonaishedelmällisyyslukuna käytettiin 1,82:a. Vuonna 2019 oletettu kokonaishedelmällisyys oli kuitenkin 1,45 ja tällä hetkellä toteutunut vain 1,28. Myös maahanmuuton vaikutus eläkejärjestelmäämme on todella suuri, Paldanius painottaa.

Epälikvidit hajauttavat riskiä

Työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen kuvaili vauhdikkaasti mennyttä ja tulevaa sijoitusympäristöä.

– Riskisijoituksilla on takanaan loistava vuosikymmen. Osakemarkkinasta saatiin kymmenen vuoden ajan tuplatuotto normaaliin verrattuna. Hajauttamisesta ei ollut mitään hyötyä, sillä vain riskisijoitukset performoivat hyvin. Vuosi 2022 oli puolestaan omituinen korkojen osalta, sillä korkotuotto oli historiallisen negatiivinen, Vatanen summaa.

Viime vuonna epälikvidit sijoitukset hajauttivat riskiä. Listaamattomat private equity -sijoitukset toivat Vatasen mukaan parempia tuottoja kuin listatut korkosijoitukset.

– Hajauttamisella ja epälikvideillä sijoituksilla on jälleen isompi merkitys. Epälikvidien sijoitusten arvostus ei ole kuitenkaan rationaalista. Esimerkiksi kiinteistöjen nettotuotto on edelleen liian matala, Vatanen harmittelee.
 

Veritaksen Kari Vatasen mielestä hajauttaminen on viimeisen vuosikymmenen kokemuksista huolimatta järkevää, mutta hän toivoisi erityisesti kiinteistöjen arvostukseen korjausta.

Listaamattomat korkosijoitukset yleistyvät

Kiinnostus korkosijoituksiin on lisääntynyt korkojen nopean nousun myötä. Lontoossa toimivan Fidelity International’in Mikko Iso-Kulmala valotti, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla listaamattomien yhtiöiden Private credit -sijoituksiin.

– Private credit eli korkosijoittaminen listaamattomiin yhtiöihin on vanha instrumentti, mutta sen markkinat ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosina, sillä yritysten on yhä vaikeampi saada viranomaissääntelyn vuoksi rahaa pankeista. Private credit -kokonaisuuteen kuuluvien Direct lending -markkinoiden koko on jo noin puolet Euroopan high yield bond -markkinoista. High yield bondeissa on pankki välissä, Direct lending -tuotteissa ei, Iso-Kulmala kertoo.

– Isommilla institutionaalisilla sijoittajilla on salkussaan tyypillisesti noin viisi prosenttia Direct lending -sijoituksia. Sijoitussopimusten kesto on keskimäärin kuusi vuotta. Kovin lyhyellä tähtäimellä näille markkinoille ei kannata lähteäkään. Riskin hinnoittelu on oleellisin asia Private credit -sijoituksissa.

Private credit - ja Direct lending -sijoitukset merkitään Vaihtoehtoiset sijoitukset -luokkaan. Jotkut sijoittajat merkitsevät ne Iso-Kulmalan mukaan jo normaaleiksi korkosijoituksiksi.
 

Mikko Iso-Kulmala kertoi Private credit -sijoittamisen mahdollisuuksista. Direct lending -lainoille saatava korko on ollut Euroopassa keskimäärin Euribor-korko + 7 prosenttia.

Yhdysvallat ja Japani houkuttavat

Danske Bankin senioristrategia Kaisa Kivipelto kertoi yleisesti sijoitusmarkkinoista.

– Helsingin pörssissä on ollut murheellista kyytiä. Yhdysvalloissa on sen sijaan ollut tänä vuonna nähtävissä paljon positiivisia yllätyksiä.

Danske Bankin taktisessa allokaatiossa Euroopan osakesijoitukset ovat nyt alipainossa, Yhdysvallat ja Japani ylipainossa. Japanin talous hyötyy etenkin edullisesta valuutasta ja vahvasta viennistä Yhdysvaltoihin.

Korkoinvestointeihin Danske Bank suosittelee Investment grade -yrityslainoja ja kehottaa vähentämään High yield -yrityslainoja niiden riskisyyden vuoksi.
 

Yhdysvallat ja Japani ovat tällä hetkellä houkuttelevimmat osakemarkkinat, Kaisa Kivipelto näkee.

Inflaatio hiljensi kiinteistöalan

UB Suomi Kiinteistöt -erikoissijoitusrahaston salkunhoitaja Perttu Hokkanen kertoi kiinteistöjen arvon kehityksestä ja näkymistä.

– Inflaatioshokki hiljensi kiinteistöalaa. Vuonna 2025 valmistuu erittäin vähän uusia asuntoja, koska niiden rakentaminen olisi pitänyt aloittaa tänä vuonna. Listattujen kiinteistörahastojen pudotus on ollut raju. Seuraavan kahden-kolmen kvartaalin aikana löytyy varmasti hyviä oston paikkoja, Hokkanen näkee.

– Logistiikkakiinteistöt ovat tuottaneet edelleen hyvin, sillä niiden käyttöasteet ovat edelleen lähellä sataa prosenttia.

Nopea korkojen nousu aiheuttanee Hokkasen mukaan sen, että kiinteistöhankkeiden lainoitusasteet putoavat aikaisemmasta 50–60 prosentista 30–40 prosenttiin.

Kiinnostava ja kehittyvänä kiinteistösijoituskohteena Hokkanen näkee yhteiskuntakiinteistöt, jotka palvelevat esimerkiksi hyvinvointialueita. Hyvinvointialueilla on lisääntyvää investointitarvetta, mutta yhteiskuntakiinteistöjen vuokrauskäytännöt ovat vielä vakiintumattomat ja vaihtelevat alueittain.
 

Perttu Hokkanen kertoi, että Suomessa tehtiin kiinteistökauppoja syyskuun loppuun mennessä 1,6 miljardilla eurolla. Viime vuonna kauppoja tehtiin koko vuonna 7,3 miljardilla eurolla.

Sijoituspäivän päätteeksi johtaja Sanna Pietiläinen eQ Varainhoidosta kuvaili, missä mennään kestävän rahoituksen sääntelyn osalta. Euroopan unionin SFDR-sääntely (Sustainable Finance Disclosure Regulation) astuu yritysten osalta voimaan 1.1.2024. Sääntely koskee vuoden 2025 alusta eteenpäin myös yli sadan vakuutetun eläkesäätiöitä. Sääntelyssä korostetaan sijoitustuotteiden myyjien ja varainhoitajien vastuuta keskustella asiakkaidensa kanssa asiakkaan tahtotilasta vastuullisen sijoittamisen osalta.

Pietiläinen heitti ilmaan kysymyksen, onko kestävään kehitykseen liittyvien tuotteiden kasvava kysyntä luonut suotuisan ympäristön viherpesulle?

– Tämä on vaarana. Tuntuma kuitenkin on, että finanssimarkkinatoimijat suhtautuvat viherpesun ehkäisemiseen vakavasti. Myös sääntelyviranomaiset ja hallitukset ympäri maailman ovat ryhtyneet toimiin viherpesun estämiseksi. Viherpesu on yrityksille ja rahoittajille maineriski ja siksi sen torjumiseen suhtaudutaan vakavasti.
 

Sanna Pietiläinen tietää viranomaisten seuraavan tarkasti sijoitustuotteiden vastuullisuuteen liittyvää markkinointia.
 

Lokakuiseen Sijoituspäivään osallistui 35 eläkekassojen ja -säätiöiden toimi- ja luottamushenkilöä. Puolet osanottajista oli mukana etäyhteyksin.
 

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen